Juttusarjan neljässä aiemmassa osassa on käyty läpi tietokoneen keskeiset komponentit sekä kotelointi, virtalähde ja jäähdytys. Samalla on määritelty mikä oikeastaan on pelitietokone. Viidennessä ja samalla toiseksi viimeisessä osassa on aika perehtyä tietokoneen oheislaitteisiin, joihin lukeutuvat tietokoneen ohjaamisen kannalta välttämättömät laitteet, kuten hiiri ja näppäimistö. Näiden lisäksi keskeisiä oheislaitteita ovat myös näyttö ja äänentoisto.
Siinä missä tietokoneen komponentit määrittävät käytännössä tietokoneen suorituskyvyn ja ovat ratkaisevassa asemassa pelien ja ohjelmien toimivuuden kannalta, tehokkainkin tietokone on pelikäytössä hyödytön ilman päteviä ohjaimia, näyttöä ja äänentoistoa. Vaikka kaikkien oheislaitteiden kohdalla voidaan puhua sisäisiä komponentteja enemmän makuasioista ja mieltymyksistä, myös oheislaitteilla on eroja suorituskyvyn ja tosiasiallisten ominaisuuksien osalta.
Tietokonetta ohjataan pääasiassa hiirellä ja näppäimistöllä. Poikkeuksiakin on, kuten pelit, jotka suosivat pelikonsoleilta tuttuja peliohjaimia. Näissä tapauksissa valinta kallistuu yleensä tietokoneiden kanssa yhteensopiviin konsolipeliohjaimiin, joissa erot ovat enemmän mieltymyksellisiä kuin suorituskykyyn perustuvia. Sen sijaan hiirissä ja näppäimistöissä on suuriakin käyttöeroja jopa pelityyppikohtaisesti.
Näppäimistöt jaetaan käytännössä yleis- ja pelinäppäimistöihin. Vaikka kaikenlaiset näppäimistöt soveltuvat pelaamiseen, erityisesti pelaamista varten suunnitellut pelinäppäimistöt tarjoavat parempaa tarkkuutta, nopeutta, kestävyyttä ja käyttäjä- tai pelikohtaista räätälöintiä. Erityisesti mekaanisten pelinäppäimistöjen näppäimet reagoivat nopeammin ja tarkemmin painalluksiin laadukkaampien kytkimien ansiosta. Lisäksi pelinäppäimistöjen taustavalaistus on säädettävissä ja sitä voidaan hyödyntää pellin apuvälineenä monella tavalla. Olennaista on myös mahdollisuus luoda makroja eli eräänlaisia komentoketjuja painikkeisiin, jolloin yhden painikkeen painallus saattaa antaa pelille käskyn tehdä monta asiaa peräkkäin. Osaavan pelaajan käsissä tämä nopeuttaa ja helpottaa pelaamista peleissä hyvinkin tuntuvasti.
Pelihiirissä on vastaavia toimintoja kuin näppäimistössä eli räätälöitävyyttä painikkeiden, valaistuksen ja makrojen osalta. Erityisen tärkeää pelihiiressä on mahdollisuus muokata hiiren DPI-tarkkuutta. Erilainen tarkkuus sopii eri peleihin eri tavoin. Joissain peleissä mahdollisimman nopea liike on eduksi, jolloin hiirtä joutuu liikuttamaan vain hyvin vähän saadakseen ison liikkeen aikaiseksi pelissä. Vastaavasti joissain peleissä alhaisempi tarkkuus on tärkeää, jotta hiirtä on helpompi kohdistaa jopa millintarkasti. Tällöin vastaavasti isot liikkeet pelissä vaativat myös ison liikkeen hiireltä. Olipa mieltymys mikä tahansa, pelinäppäimistöjen lailla pelihiirten räätälöintimahdollisuudet ovat tärkeitä. Vielä pidemmälle räätälöinti on viety malleissa, joissa jopa hiiren painoa voidaan säätää erillisillä lisäpainoilla paremman hallittavuuden nimissä.
Näyttö eli puhekielellä monitori on keskeisessä asemassa tietokonetta käytettäessä. Siinä missä yleiskäytössä lähes mikä tahansa näyttö on riittävä, paljon pelaavan on syytä olla tietoinen näyttöjen eroista. Tarkkuus, väritoisto, viive, virkistystaajuus ja monet muut ominaisuudet erottavat kaksi päältä päin samankaltaista näyttöä toisistaan. Näytön tarkkuus on olennainen tekijä, etenkin jos pelitietokoneesta löytyy tehokas näytönohjain. Hyvänkin näytönohjaimen tehot menevät hukkaan, jos näyttö on vanha ja ominaisuuksiltaan vaatimaton. Esimerkiksi ultrateräväpiirtoiseen tarkkuuteen vaaditaan paitsi riittävän tehokas näytönohjain, myös samaan tarkkuuteen kykenevä näyttö. Jos pelatessa käytetään useampaa kuin yhtä näyttöä yhtäaikaisesti, on entistä tärkeämpää tietää miten hyvin erilaiset näytöt soveltuvat rinnakkaiseen käyttöön.
Erityisesti pelaajien suosioon ovat nousseet niin sanotut 144 hertsin näytöt, joiden korkea virkistystaajuus kykenee näyttämään tasaisempaa kuvaa kuin esimerkiksi huomattavasti yleisemmät 60 hertsin näytöt. Vaikka korkeampi virkistystaajuus näkyy kaikenlaisessa käytössä, peleissä ero on selkeästi suurempi. Ero korostuu entisestään nopeatempoisemmissa peleissä, kuten toiminta- ja ajopeleissä, joissa ruudunpäivitys ja virkistystaajuus ovat kaikki kaikessa sujuvan grafiikan esittämisessä. Laadukkaan 144 hertsin näytön ostamista onkin syytä harkita tosissaan, kun haluaa pelitietokoneensa suorituskyvyille hyvää vastinetta.
Tietokoneen oheislaitteissa äänentoisto on helposti aliarvostetussa asemassa. Siinä missä pelit kehittyvät isoin harppauksin erityisesti grafiikka ja suorituskyky edellä, äänten ja musiikin kohdalla kehitysaskeleet ovat maltillisempia. Äänentoiston merkitys on kuitenkin mainettaan isompi, sillä peliäänet ja pelin musiikki ovat merkittävässä osassa pelin tunnelmaa luotaessa. Lisäksi monissa moninpeleissä on tärkeää kuulla kanssapelaajien puheäänet selkeästi, jotta yhteistyömuotoinen pelaaminen sujuisi kanssapelaajien kesken. Aivan kuten musiikissa tai elokuvissa, myös pelien äänentoistossa voidaan valita joko erilliset kaiuttimet tai pelikuulokkeet. Molemmissa on puolensa ja lisäksi kyse on myös omista mieltymyksistä.
Kaiuttimien käyttö on helppoa eikä niiden käyttö rasita päätä. Kaiuttimet eivät myöskään peitä ulkopuolisia ääniä yhtä tehokkaasti. Kaiuttimet eivät toisaalta ole hyvä ratkaisu silloin, kun peliäänet saattavat häiritä muita ihmisiä. Lisäksi kaiuttimista puuttuu erillinen pelaamiseen sopiva mikrofoni. Pelikuulokkeet ovat helppo valinta kaikenlaisiin peleihin ja vaihtoehtoja löytyy sekä langallisena että langattomana. Kaikki pelikuulokkeet on varustettu mikrofonilla, joten kommunikaatio kanssapelaajien kanssa sujuu helposti. Laadukkaat pelikuulokkeet on tehty miellyttäväksi käyttää, eikä niiden käyttö rasita päätä edes pitkissä pelisessioissa. Lisäksi monista pelikuulokkeista löytyy tilaääniominaisuuksia, painikkeiden räätälöintimahdollisuus sekä muita lisäominaisuuksia.
Eri oheislaitevalmistajia on lukuisa määrä ja osa näistä on erikoistunut vain tiettyihin laitteisiin, kuten esimerkiksi näyttöihin. Muiden oheislaitteiden osalta yhteen merkkiin keskittäminen on usein kannattavaa ohjelmistollisista syistä. Esimerkiksi Logitechin valmistamat pelikuulokkeet, pelinäppäimistöt ja pelihiiret käyttävät yhtä ja samaa LGS-ohjelmistoa, jonka avulla onnistuu kaikkien edellä mainittujen oheislaitteiden ominaisuuksien määrittely aina pikanäppäinten räätälöinnistä värivalaistusasetuksiin.
Jimm’s-pelitietokoneet ovat yhteensopivia kaikkien eri valmistajien oheislaitteiden kanssa, joten näiden merkit ja mallit voi valita omien mieltymysten ja valintakriteerien perusteella.
<< Edellinen Seuraava >>