Juttusarjan neljässä aiemmassa osassa on käyty läpi tietokoneen keskeiset komponentit sekä kotelointi, virtalähde ja jäähdytys. Samalla on määritelty, mikä oikeastaan on pelitietokone. Viidennessä ja samalla toiseksi viimeisessä osassa on aika perehtyä oheislaitteisiin, joihin kuuluvat tietokoneen käytön kannalta välttämättömät laitteet, kuten hiiri ja näppäimistö. Näiden lisäksi keskeisiä oheislaitteita ovat näyttö, kuulokkeet, mikrofoni ja muu äänentoisto.
Siinä missä tietokoneen sisäiset komponentit määrittävät suorituskyvyn, pelikäytössä tehokkainkaan tietokone ei ole hyödyllinen ilman laadukkaita oheislaitteita. Hyvä näyttö, tarkka hiiri, luotettava näppäimistö ja toimiva äänentoisto vaikuttavat suoraan käyttökokemukseen. Vaikka monessa asiassa puhutaan myös makuasioista, oheislaitteiden välillä on selkeitä eroja sekä suorituskyvyn että käytännön ominaisuuksien osalta.
Tietokonetta ohjataan edelleen pääasiassa hiirellä ja näppäimistöllä, mutta monissa peleissä käytetään myös peliohjaimia. Erityisesti ajopeleissä, urheilupeleissä, tasohyppelyissä ja monissa toimintapeleissä ohjain voi olla jopa parempi vaihtoehto kuin hiiri ja näppäimistö. Useimmat pelaajat käyttävät esimerkiksi Microsoft Xbox-ohjaimia tai Sony PlayStation-ohjaimia, jotka toimivat hyvin myös tietokoneella.
Näppäimistöt jaetaan käytännössä perus- ja pelinäppäimistöihin. Vaikka kaikilla näppäimistöillä voi pelata, pelaamiseen suunnitellut mallit tarjoavat usein parempaa tarkkuutta, nopeampaa vasteaikaa, parempaa kestävyyttä ja laajemmat säätömahdollisuudet. Mekaaniset näppäimistöt ovat edelleen suosittuja pelaajien keskuudessa, mutta myös laadukkaat optiset ja magneettiset kytkimet ovat yleistyneet erityisesti kilpailullisessa pelaamisessa. Näiden etuna ovat erittäin nopea vaste ja tarkka painalluksen tunnistus.
Näppäimistön valinnassa kannattaa huomioida näppäimistön koko. Puhtaasti pelikäyttöön suositaan pienempikokoisia näppäimistöjä, jolloin hiirelle jää enemmän tilaa. Mikäli koneella tehdään esimerkiksi myös työ- tai koulutehtäviä, kannattaa harkita täysikokoista näppäimistöä, josta löytyy numeronäppäimet työtä tehostamaan.
RGB-taustavalaistus on nykyään lähes vakio pelinäppäimistöissä, mutta sen lisäksi tärkeä ominaisuus on ohjelmiston kautta tehtävä räätälöinti. Pelaaja voi luoda profiileja eri peleille, määrittää makroja ja säätää näppäinten toimintoja omien tarpeidensa mukaan. Kilpapelaamisessa myös polling rate eli tiedonsiirtonopeus on noussut tärkeäksi ominaisuudeksi.
Pelihiirissä vastaavat ominaisuudet korostuvat vielä enemmän. Painikkeiden ohjelmoitavuus, sensorin tarkkuus, kevyt rakenne ja hyvä ergonomia ovat keskeisiä valintaperusteita. DPI ei enää yksin kerro hiiren laadusta, vaan tärkeämpää on sensorin tarkkuus, viiveettömyys ja seurannan luotettavuus. Monet pelaajat suosivat nykyään erittäin kevyitä hiiriä, kun taas osa arvostaa edelleen säädettävää painoa ja tukevampaa rakennetta. Myös langattomat pelihiiret ovat kehittyneet niin paljon, että ne ovat nykyään täysin varteenotettava vaihtoehto ilman merkittävää viivettä.
Näyttö eli monitori on yksi tärkeimmistä pelitietokoneen oheislaitteista. Siinä missä peruskäytössä lähes mikä tahansa näyttö riittää, pelaamisessa erot näkyvät selvästi. Tarkkuus, virkistystaajuus, vasteaika, paneelityyppi, HDR-tuki ja adaptiivinen synkronointi kuten G-Sync ja FreeSync vaikuttavat kaikki pelikokemukseen.
Aiemmin 144 hertsin näyttö oli pelaajien suosikki, mutta nykyään yleisiä vaihtoehtoja ovat jo 165 Hz, 240 Hz ja jopa 360 Hz näytöt erityisesti kilpailullisessa pelaamisessa. 1440p-resoluutio on monille pelaajille paras tasapaino kuvanlaadun ja suorituskyvyn välillä, kun taas 4K-pelaaminen on yleistynyt tehokkaampien näytönohjainten myötä. Myös ultrawide-näytöt ovat kasvattaneet suosiotaan erityisesti simulaattori- ja roolipelien ystävien keskuudessa.
Tietokoneen äänentoisto on usein aliarvostettu osa pelikokemusta. Hyvä ääni ei tarkoita vain näyttäviä räjähdyksiä tai taustamusiikkia, vaan myös käytännön hyötyä: esimerkiksi moninpeleissä vastustajan askeleiden kuuleminen voi ratkaista koko tilanteen. Lisäksi selkeä puheviestintä on tärkeää tiimipeleissä.
Äänentoistossa valinta tehdään yleensä kaiuttimien ja pelikuulokkeiden välillä. Kaiuttimet sopivat hyvin yksinpelikokemuksiin ja tilanteisiin, joissa ympäristö sallii avoimen äänenkäytön. Pelikuulokkeet taas ovat usein käytännöllisempi ratkaisu moninpeleihin, sillä niissä yhdistyvät kuulokkeet ja mikrofoni. Langattomat headsetit ovat yleistyneet voimakkaasti, ja laadukkaissa malleissa viive on hyvin pieni. Lisäksi aktiivinen melunvaimennus, tilaääniominaisuudet ja irrotettavat mikrofonit ovat yhä yleisempiä ominaisuuksia.
Moni pelaaja panostaa nykyään myös erilliseen USB- tai XLR-mikrofoniin, erityisesti suoratoiston, sisällöntuotannon ja kilpailullisen pelaamisen yhteydessä. Samalla webkamerat, valaistus ja muut lisävarusteet ovat nousseet tärkeämmiksi osaksi pelipistettä.
Oheislaitevalmistajia on paljon, ja osa niistä keskittyy vain tiettyihin tuoteryhmiin, kuten näyttöihin tai kuulokkeisiin. Monet pelaajat suosivat kuitenkin saman valmistajan laitteita ohjelmistojen yhteensopivuuden vuoksi. Esimerkiksi Logitech, Razer, Corsair ja SteelSeries tarjoavat kokonaisia ekosysteemejä, joissa hiiren, näppäimistön, kuulokkeiden ja valaistuksen asetuksia hallitaan yhdellä ohjelmistolla. Tämä helpottaa käyttöä ja tekee kokonaisuudesta selkeämmän hallita.
Jimm’s-pelitietokoneet ovat yhteensopivia kaikkien eri valmistajien oheislaitteiden kanssa, joten näiden merkit ja mallit voi valita omien mieltymysten ja valintakriteerien perusteella.
<< Edellinen Seuraava >>